Periaatteessa positiivinen juttu eli tämä minun pienentyminen. MUTTA, kun lempivaatteet käyvät kertakaikkiaan liian isoiksi, eikä kaikkia voi pienentää. Kävin juuri omat talvivaatteeni läpi ja mieluisin takki oli hylättävä, ellen halua näyttää siltä, että kuljen ylisuuri säkki päällä. Kaiken lisäksi aikanaan raskin maksaa siitä 200 euroa, mitä yleensä ei tapahdu, kun on kyse itselleni tulevasta vaatekappaleesta. Kuulostaa varmaan hullulta, kun kyse ei ole edes uudesta takista. No, minä oon tämmönen ja onneksi jäi vielä ihan käyttökelpoisia ja sopivia takkeja talveksi. Riittää kun saa lapsille uudet kamppeet hankittua. Kaikille kolmelle. Kasvavat koko ajan ja omaavat jo mielipiteitä eivätkä jätä tuomatta niitä ilmi. Mikä tarkoittaa kaupoissa juoksemista lapsen kanssa, että löytyy just se oikeannäköinen ja värinen vaatekappale...

Kuopuksella on ollut kovia kasvukipuja. Henkisiä sellaisia. Niitä on sitten käsitelty yksin ja yhdessä ja yritetty auttaa poikaa pääsemään taas itsensä herraksi. Muutoksien vaikutukset näkyvät vähän viiveellä. Kasvaminen on joskus pienemmälläkin tosi iso juttu, eikä se hoidu yhdessä yössä. Mutta eteenpäin mennään luottavaisin mielin, että kyllä tämä tästä. Kaikkien kohdalla, ennemmin tai myöhemmin.

Perinteiset Halloween-bileet pidettiin. Paikalla oli peräti 21 lasta ja 10 aikuista, mikäli laskimme oikein. Melkoista menoa ja meininkiä ja yövieraita sitten kahden huoneen verran. Tein lapsille kauhuäänicd:n, jonka pistin olkkariin soimaan. Reaktio ei ollut ihan sitä, mitä ajattelin. Pikkupojat nauraa kikattivat ja pistivät ääntä isommalle. MUTTA, kiitos naapurin idean, Halloweenin ehkä paras hitti oli kärpänen ovikellossa. Yllättävän moni koputti...

Samoja kärpäsiä piiloteltiin popcornin sekaan, mutta en ehtinyt huomata oliko niillä toivottu vaikutus.

Opintorintamalla on menty eteenpäin ja taaksepäin. Yksi rästitentti on suoritettu hyväksyttävästi alta pois :-) Opinnäytetyö meni kokonaan uusiksi. Aihe piti vaihtaa, kun kävi ilmi, että ensimmäisestä aiheesta oli ihan mahdotonta työtä tehdä. Eli se homma alkaa alusta  :-(

Kortisonitaso on saatu pidettyä 7,5 mg:ssa ilman suurempia vaikutuksia. Vähän on paikat kipeinä välillä, mutta se kuuluu asiaan. Kuunaama on edelleen kaventunut, vaikka vaaka ei näytä yhtään grammaa vähempää. Kai ne sieltä leukapielistä sitten valahtaa alaspäin jonnekin.

ex järjestää taas omia juttujaan. Tai järjestäisi, jos minä en pistäisi hanttiin. Enempää ei tarvinne siitä sanoa...

Eli tätä meiän normiarkea. Välillä se jyrää yli, välillä antaa olla rauhassa. Jotakin selviteltävää ja sumplittavaa on aina. Mutta näillä eväillä mennään, paitsi nyt kun maito loppu, eikä voi keittää lisää kahvia, ennenkuin saan itseni liikkeelle maidon hakuun.