Aamukahvi terassilla auringonpaisteessa. Nurmikko kimaltelee auringonsäteiden osuessa kastepisaroihin. Hiljaista. Vain linnunlaulua. Näistä pienistä hetkistä kun muistaisi useammin nauttia.

Ensin ne tietenkin pitää huomata. Tänä aamuna huomasin ja nautin. Hetken pysyivät kaikki huolet pois mielestä.

Okei, todellisuudessa taustaääniin kuului myös päällä olevien pesukoneiden mylläys ja kouluun lähtevien lasten äänet, mutta ne oli yllättävän helppo suodattaa pois. Nurmikko on pikemminkin niitty, niiltä osin mistä se on vielä leikkaamatta. Mutta en mieti niitä nyt sen enempää. Mieluummin keskityn positiivisiin asioihin ja tulevaan viikonloppuun.