1243151362_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

... ja kunnolla. Enää yksi yö ja tuleva X on lopullisesti X. Luojan kiitos! En kestäisi yhtään ylimääräistä hetkeä tätä välivaihetta. Asiat ovat välillämme umpisolmussa. En aio sitä solmua edes yrittää avata. Yritin puoli vuotta ja eilen minulle tuli erittäin selväksi, että lyön vain päätäni seinään jos jatkan. Lisää pettämistä, epärehellisyyttä ja salailua. X ihmettelee, miksi olen niin vihainen ja katkera. Yhtenä kompastuskivenä on, että en suostu pelaamaan X:n aikataulun mukaan. On jo korkea aika hänenkin huomata, että muillakin on elämää, joka ei pyöri hänen ja hänen menojensa mukaan. X ei voi vain sanella, miten ja milloin asiat hoidetaan.

Niin ikävää kuin se onkin, tällä hetkellä minusta tuntuu, että meille ei jää edes ystävällisiä puhevälejä. Omalla kohdallani koen, että ehkä niin on parempikin. En osaa yhtään arvioida kauanko menee, että selviän tästä vihasta. Tällä hetkellä tunnen X:ää kohtaan pelkkää vihaa. Se, mitä nyt yleensä pystyn tuntemaan. X itse ei ole juuri paljastanut, että koko prosessi olisi herättänyt minkäänlaisia tunteita suuntaan tai toiseen. Ei niitä ole koskaan tainnut olla olemassakaan. Sanokaa mitä sanotte.

Vain yksi yö enää, mutta siitä ei kukaan maksa miljoonaa. Päinvastoin. Minä olen maksumiehenä. Kirjaimellisesti. Eikä raha ole ainoa maksuväline. Olen niin hajalla, että en tiedä miten tästä ikinä päästään takaisin ns. normaaliin elämään, mitä sekin sitten on.