Joidenkin mielestä maassa saattaa hyvinkin olla rauha, mutta ihmisten hyvästä tahdosta en menisi takuuseen. Asiat ovat edenneet ja lasten kohdalla sopimuksia tehty monen tunnin väännön jälkeen. Minua jäi eniten kaivelemaan, että X ei mielestään tehnyt mitään väärää ottaessaan lapset aseiksi taisteluun. Kieroilu vain jatkui ja jatkuu.

Nyt pitäisi kuulemma nollata menneisyys. Eihän sellaista voi tehdä. Ei ihminen, jolla on lapsia voi aloittaa alusta, kuten joku sinkkuihminen ehkä voi. Ei se menneisyys katoa, eikä muutu. Se on ja pysyy ja se on tosiasia joka on vain uskottava. Menneisyyden vangiksi ei tarvitse jäädä, mutta asioiden selvittämättä jättäminen kieltämättä hidastaa eteenpäin pääsyä.

Voin sanoa ihan suoraan, etten luota X:ään missään asiassa. Luottamus on mielestäni asia, joka pitää ansaita. Ei ole enää keinoja, millä X voisi tilanteen korjata. Mutta siihen luotan, että minkä taakseen jättää, sen edestään löytää. X joutuu varmasti vielä jonain päivänä kohtaamaan kaikki valheensa, pettämisensä ja vääryydet, joita on minua ja lapsia kohtaan tehnyt.