Olen kuulemma viime yönä puhunut pitkään Nälkäpelistä ja postimerkeistä. Ensimmäisen ymmärrän, jälkimmäistä en. Mistä lie eksynyt uniini, vaikka en kyllä muista nähneeni unta kummastakaan.

Nälkäpeli on trilogian ensimmäinen kirja. Esikoinen sai sen koulusta luettavaksi ja koska luki sen niin äkkiä, minunkin mielenkiintoni heräsi. Jäin koukkuun. Luin sen myös, mikä herätti tyttären mielenkiinnon joten hän luki sen kolmantena, kärkkyen samalla kovasti toista osaa. Saimme käsiimme toisen kirjan ja lukujärjestys oli sama. Lukuvauhti huomattavasti nopeampi ja nyt meidät on koukutettu vielä pahemmin. Kaikki odotamme kieli pitkällä, koska kirjastosta löytyy kolmas osa. Toinen osa loppui niin ärsyttävään vaiheeseen, että melkein pisti vihaksi ;-)

Mutta muuten arki jatkuu...