Kunnianhimoisesti kuvittelen suoriutuvani kaikesta, mutta luulen kuitenkin, että todellisuudessa näin ei tule käymään. Tänään oli kaksi tenttiä peräkkäin ja jälkimmäinen oli jälleen niin laaja, että aika loppui kesken. Eiköhän nuo läpi mene kuitenkin. Vielä olisi yksi tentti jäljellä tälle vuodelle. Mutu-tuntumalla olen nyt edennyt ja samalla linjalla aion jatkaa. Tehtäviäkin olisi vino pino palautettavaksi, mutta loppuu yksinkertaisesti nämä vuorokauden tunnit kesken ja täytyy myöntää, että alkaa olla itelläkin jo melko lailla takki tyhjänä. Yhtenä yönä tein esitelmää kahteen saakka ja kieltämättä oli vähän kuuppa sekaisin väsymyksestä, kun seuraavana päivänä sitä esitelmää sitten pidin. Voitteko kuvitella, että minä, joka jännitän hirveästi kaikkia esitelmiä, sain tästä työstä vitosen. (Arvosteluasteikko meillä on 1-5). Olin aivan äimän käkenä, mutta tosi tyytyväinen.

Viikonloppuna olin ahkera ja tein 4 satsia piparitaikinaa. Ei minuun suuruudenhulluus iskenyt, vaan kyse on yksinkertaisesti projektista, johon tarvitaan paljon piparitaikinaa. Lupaamani Muumi-talokin on vielä tekemättä...

Kuume on nyt pysytellyt poissa ja tiputusten loputtua, tuntuu, että räkätautikin alkaa hitusen hellittämään otettaan. Huomenna käyn labrassa ja sitten seuraavana päivänä onkin vuorossa kontrollikäynti sairaalassa. Mieleni minun tekevi tiputtaa kortisonia. Vaikka sitä ei nostettu kuin 20 mg:aan se näkyy heti leukojen määrän lisääntymisenä. Onneksi ei kuitenkaan turvota niin paljoa, että silmät menee ihan viiruiksi. Jostain syystä vyötä on pitänyt kiristää yhtä reikää kireämmälle, vaikka paino ei tosiaankaan ole tippunut mihinkään. Ei kyllä ole noussutkaan sen puoleen. Onkohan vyö venynyt jossain?