Eroprosessi lähenee loppuaan. Ainakin toivon niin. On vielä asioita, joista ei ole päästy sopuun. Alan olla väsynyt jo tähän kaikkeen, mutta en kuitenkaan niin paljoa, että sen takia antaisin tietyistä asioista periksi. Ei ikinä! Välillä on todella hyvä fiilis, kun tietää, että saan yhden pahimpia loukkauksia tehneen ihmisen pois elämästäni. Niin paljon kuin se on mahdollista. Välillä taas fiilis on toisenlainen, kun olen kuitenkin mennyt sillä mentaliteetillä naimisiin, että kerran elämässä. Sitten iskee se hirveä itsesääli. Mutta on vain pakko jaksaa ja antaa ajan tehdä tehtävänsä.

Yhtä asiaa kuitenkin mietin... Miten kaksi ihmistä, jotka kumpikin ovat omalla tahollaan pettäneet ja valehdelleet, voivat luottaa toisiinsa?

1245603784_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Mielen piristäjiä pihalta.