Loma oli mahtava. Paluu arkeen tapahtuikin sitten rytinällä. Taistelu jatkuu ja nyt on minun mitta niin täynnä, kuin vain olla voi. Enempää en jaksa, enkä edes suostu yrittämään jaksamaan. Rajansa kaikella. Voi olla, että kaikki alkaa alusta ja tällä kertaa oikeasti lakimiesten kautta. Varmuuden vuoksi pistin bloginkin salasanan taakse, vaikka en tiedä onko sillä mitään merkitystä. Salasanan saa minulta kun vain pyytää.

Palapelin palaset alkavat loksahdella paikoilleen yhdellä jos toisellakin suunnalla ja en voi kuin ihmetellä, kuinka hyvin tässä on toimittu. Tai sitten minä olen harvinaisen tyhmä ja sokea yksilö. Taaksepäin ei voi mennä, joten ei auta kuin ottaa opiksi ja yrittää eteenpäin. Mutta tunnetilat vaihtuvat ja on uskomatonta, miten ihmisestä voi erehtyä.

Jatkan hämmästelyä huuli pyöreenä ja Tinkerbell helisee julkisesti heti, kun vain mahdollista.