Vai pitäisikö sanoa viikonloppu, mutta jätetään otsikko lauantaiksi, koska sunnuntai on sitten kuitenkin ihan oma lukunsa.

Ukkonen jyrähtelee ja vettä sataa. Ihanaa. Ei ukkonen, mutta vesisade. Ilma on ollutkin hiostavan nihkeä jo pitempään. Ainakin minusta. Lasten menoahan se ei hidasta. Ja toisaalta...

1248543061_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tekemistä riittää, kun vain jaksaisi tehdä. Virtaa vain ei ole. Mutta on asioita, jotka on pakko tehdä. Tämän päivän "pakko tehdä" alkoi kauppareissulla ja menee kategoriaan Kun halvalla sai. Mansikoita myytiin lähimarketissa 1 euron kilohintaan. Kaksi viiden kilon laatikkoa tarttui mukaan. Mansikat olivat hyviä, vaikka osa olikin jo vähän vetisiä (siinä syy hintaan). Pakastimeen ei tuosta 10 kilosta päätynyt yhtään, vielä. Päätettiin tehdä mansikkakakku. Kokeilin jonkun blogissa ollutta mansikkamoussea väliin. Mutta ensimmäinen muussattu mansikkasatsi päätyi minun ja kuopuksen yhteissähläilyn tuloksena lattialle ja siivo oli sen mukainen. Siis ette voi käsittää, kuinka kauas mansikkasosekin voi lentää... Toisen satsin saimme pidettyä hyppysissä ja kiireellä väsäsimme kakun. Mainittakoon, että kyseinen mousse pitäisi jähmettää kylmässä. Skippasimme tämän vaiheen. Kakkunälkäisiä alkoi olla pöydän ympärillä jo ihan kiitettävästi.

1248542151_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Jotenka pikaisesti oikopolkuja käyttäen lopputulos on tässä. Todella herkullista, mutta kuvasta ymmärtänette miksi en todellakaan pidä mitään kakkublogia ;-) Tyydyn ihailemaan toisten upeita aikaansaannoksia. Kakkujen koristelu ei tosiaankaan kuulu minun taitoihin.

Isommat lapset ovat harrastaneet yökyläilyjä. Esikoisella oli eilen kaveri täällä yötä ja nyt on osat toisinpäin. Mielenkiinnolla seuraan tuleeko tänä iltana / yönä kikatusennätys. Tyttärelläni on kolme kaveria yökylässä. Yleensä en anna lupaa noin moneen, mutta en nyt keksinyt yhtään hyvää syytä kieltääkään. Varsinkin kun tytöt ovat sen verran omatoimisia, etteivät tarvitse minua passaamaan koko ajan ja omani osaa toimia emäntänä ihan hyvin. (miten niin laiska äiti.... pitäähän lasten oppia noitakin tapoja...)

Pikkuisen pitää valittaakin. Varvas on kipeä. Jotenkin potkaisin pottuvarpaani toisen jalkani kantapäähän ja kynsi halkesi ja veri valui. Kantapääni ovat kyllä kovat koppurat tällä hetkellä, mutta että noin kovat. Lisäksi polymyosiitin takia kantapääni ovat olleet tavallista kipeämmät. Selällään on vaikea nukkua, kun tuntuu, että patjakin on liian kova kantapäitä vasten ja aiheuttaa kipua.

Edit: loput mansikat ovat Mehu-Maijan syövereissä muuttumassa mehuksi, josta ehkä osa päätyy jopa pakkaseen asti.