Ihmisten arvomaailma on avautunut minulle hyvin paljon viime kuukausina ja täytyy sanoa, että en voi kuin ihmetellä, kuinka kierot ne ovat. Vai onko minun kohdalle sattunut vain se poikkeus, joka vahvistaa säännön?

Otetaan oma kokemus käsittelyyn. Minua on petetty, vuosikausia. Tavalla jos toisellakin. Pettäjä ei ilmaise mitenkään tehneensä väärin minua kohtaan. No, se on kyllä ymmärrettävääkin, mutta olen tosi pettynyt, että ei katumusta tai mitään. Ei edes myöntämistä, että hups, tuli tehtyä virhe. MUTTA, että ympäristö asennoituu samalla tavalla. Siinä on ollut sulattelemista, enkä oikein tahdo edelleenkään pystyä siihen. Tuskin kukaan on todennut, että pettäjä on tehnyt väärin. Kaikesta saa sen käsityksen, että valehtelu ja salailu on ihan okei. Pettäminenkin on ihan okei. Minä vain satuin olemaan liian rehellinen ryhtyäkseni siihen.

Sitten se petetty, joka lapsellisena luuli, että avioliitto on KAHDEN kauppa. Petetyn tunne-elämä on totaalisesti tuhottu. Sielu ja sydän revitty riekaleiksi ja tallattu vielä varmuuden vuoksi 45:n monoilla kunnolla lyttyyn. Petetystä tuleekin se syntipukki. Syytä pettämisestä yritetään siirtää petetyn harteille. Tunteista rangaistaan kovalla kädellä. Rankaisijoina sekä pettäjä, että ympäristö yhteiskuntaa myöten.

Täytyy sanoa, että kyllä ihmisten arvomaailma on ihan jostain syvältä. Jos asetat toisen edellesi, siitä rangaistaan. Jos pidät lupauksesi ja olet rehellinen ja uskollinen, siitäkin rangaistaan. Jos yrität saada pettäjältä totuutta ja selvyyttä asioihin, siitä vasta rangaistaankin. Mutta pettäjä on se, jota ei rangaista. Pettäjä voi mennä siloiteltua tietä pitkin sieltä, missä aita on matalin. Pettäjä ja hänen tekonsa ovat ihan okei. Petetty voidaan vielä porukalla lyödä lopullisesti maanrakoon, jos se nyt sattuu vielä ylös yrittämään.

Ei, ei, ei ja vielä kerran ei. En voi ymmärtää. Että ihmisten arvomaailma on oikeasti tällainen. Sanokaa, ettei se ole. Sanokaa, että kohdalleni osui se poikkeus. Sanokaa, että kuvittelen vain. Tuntuu niin hullulta, että koska olen ihminen, jolla on tunteet, sen takia olen joutunut tällaiseen pyöritykseen. Ja vielä sekin, että en pysty tunteitani työntämään syrjään tarvittaessa aiheuttaa lisää ongelmia. Tunteeton pettäjä pääsee kieltämättä helpolla. Valitsin väärän roolin.

Minun uskoni ihmisiin on saanut niin kovan kolauksen, että luulin jo sen olevan pahinta, mitä voi tulla. Enempää en voi pettyä. Toisin kävi. Selkäni takana käydään kieroa peliä, jota vain tunteettomat ihmiset, jolle pettäminen on ihan okei, voivat käydä. Eihän tässä ole mitään järkeä. Minua on kohdeltu kaltoin ja minulle yritetään langettaa siitä pahin mahdollinen rangaistus.

Nyt myös selvisi, miksi X on jättänyt vastaamatta kysymyksiini. Ettei tule todistusaineistoa. Varsinainen Dr. Jekyll ja Mr. Hyde.