Otsikosta huolimatta en aio kirjoittaa linnuista, vaan autoista. Aivan oikein, autoista. Eikä minulla (ainakaan vielä) kuulu viserrystä korvien välissä ;-)

Tarinan alku tapahtui jo vuosia sitten, mutta on jäänyt hyvin mieleeni, onneksi. Ystäväni oli työkaverinsa kanssa matkalla kotiin työpaikastaan, joka sijaitsi toisella paikkakunnalla. Hän soitti kesken matkaa miehelleni, joka tietää autoista huomattavan paljon enemmän kuin minä. Viesti oli kutakuinkin, että auto pitää outoa ääntä, onkohan se hajoamassa? No, puhelimessa on vaikea tehdä diagnoosia kuulopuheiden perusteella ja mieheni pyysi kuvailemaan outoa ääntä. Se kuulostaa aivan siltä kuin pikkulinnut visertäisi... Ainoa neuvo mitä tilanteessa saattoi antaa, että hiljentäkää vauhtia ja mahdollisesti pysähtykää tien laitaan kattomaan näkyykö autossa mitään poikkeavaa. Ei mennyt kauaa kun autosta lähti rengas irti. Onneksi kenellekään ei käynyt tilanteessa kuinkaan.

Parin päivän ajan on meidän auto vaikuttanut siltä, että jotain on vialla. Tärinää ja jotenkin auto sai minut levottomaksi. Liikenteessä kuului vinkaisuja ja katselin aina ympärilleni, että kenen auto vinkuu. Sitten eilen ääni ei ollutkaan vain pikku vinkaisu vaan ihan kunnollinen pikkulintujen viserrys ja minä tajusin, että se kuuluu minun autostani. Muistin heti ystäväni tarinan, joten tarkistin renkaat. Toisen eturenkaan pultit olivat kaikki viittä vaille irti. Renkaan lähtö ei ollut kaukana.

Pistäkää nyt kaikki korvan taakse, jos auto alkaa visertämään kuin pikkulintu, tarkistakaa viipymättä renkaat ja niiden kiinnitys.