Kyllähän se vähän tahtoo syödä uskoa omiin tietoihin ja taitoihin, kun kurssi toisensa perään tulee hylättynä takaisin. Uusittavien määrä on jo ihan kiitettävä. Luulin jotain tietäväni jo entuudestaan, mutta näköjään en sitten tiennytkään, ainakaan niitä mitä tenteissä kysyttiin. Kieltämättä olen enemmän käytännön ihminen, kuin kirjaviisas. Syksyllä ei sitten ainakaan tarvitse miettiä mitä tekisi. Voi vain valita, mitä lukisi. Uutta kurssia vai vanhaa, vai josko yrittäisi välillä jotain numeroa korottaa?

X:n kanssa on myös ollut hankalaa. Päivän Viivi ja Wagner kuvaa kyllä tosin hyvin minkälainen tilanne meidän välillä on. Roolit vain ovat päinvastoin. X on tuo palmu.

1249371794_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Myosiitti taisi vain vähän pelotella. Lihaskivut ovat historiaa, mutta kantapäät ovat hellinä, mutta niinhän ne aina. Oli oikea ratkaisu jättää kortisoniannos tälle tasolle vielä pidemmäksi aikaa. Ainakin näillä näkymin. Juhannuksena nyrjäyttämäni nilkka välillä vihoittelee. Olisi pitänyt sitoa se silloin heti, mutta kun jäi tekemättä. Oma vika. Toisen jalan raapaisin eilen kanaverkkoon ja suht syvä haava tuli, vaikkakin tosi pieni. Nyt se on pienuudestaan huolimatta kipeä ja turpoamaan päin. Ah, tämä pikkulapsen tasolla oleva vastustuskyky.

Lapsista puheenollen, vietimme eilen kuopuksen synttäreitä. Vuosia tuli täyden käden verran täyteen :-)

Oli kyllä todella mahtavaa seurata, kuinka isommat lapset muistivat pikkuveljeään. Olin aivan otettu ja ylpeä. Rahoista, jotka saivat koulutarvikkeiden hankintaa varten, olivat käyttäneet osan synttärilahjaan ja tyttäreni käytti tuntitolkulla aikaa pinjatan tekemiseen. Keksimme sille kyllä toisen nimen, mutta se jääköön meidän salaisuudeksemme :-)

1249372577_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1249372620_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Eli tässä mistä lähdettiin liikkeelle ja minkänäköinen on lopputulos.

Nyt Tinkerbell vaikenee ja lähtee kuuntelemaan Madonnaa VIP-aitioon :-D