Smaik115072208520.jpg

Kiitos serkkuseni. Minähän hökellän. Sen taidon hallitsen parhaiten. Ei liian suunnitelmallista, mutta ei ihan pelkkää ex temporeakaan. Sopivasti molempia. Hökeltäjä minä varmaan olen aina ollut. Asiat eivät ole ihan menneet, kuten Strömsöössä, mutta tavalla tai toisella järjestyneet kuitenkin.

Tällä hetkellä nautin täysin siemauksin työstäni. Ikinä ei mielessäni edes vilahtanut vaihtoehto, että työskentelen koulumaailmassa, mutta niinpä vain teen. Kolmas vuosi jo menossa ja vieläkin ihmettelen sitä, että minä aivan oikeasti kelpaan töihin. Minusta on työntekijäksi ja mielestäni olen hyvä työssäni. Samanlaista palautetta olen saanut työtovereiltakin ja se jos mikä lämmittää mieltä. Tosin positiiviseen palautteeseen on ollut vaikea suhtautua, kun on vuosikausia saanut kuulla, kuinka teen kaiken väärin tai että minusta ei ole mihinkään, niin yhtäkkiä teenkin kaiken oikein ja minusta on johonkin. Eräs ystäväni sanoikin osuvasti, että huomaatko nyt, kuinka valheellisessa ympäristössä olet elänyt?

Elämäni on muuttunut paljon, erityisesti sosiaalisella puolella. Uusia ihmisiä on ilmestynyt ympärilleni jo työnkin puolesta ja osa vanhoistakin tutuista on löytänyt tiensä takaisin. Kuinka suuresti nautinkaan siitä yksinkertaisesta asiasta, että ihmisten kanssa voi keskustella, vain saadakseen uusia näkökulmia eri asioihin. Aiemmin keskustelut olivat sitä, että oli olemassa oikea ja väärä ajatustapa. Minun tapani ajatella asioita oli aina se väärä. Toimintatavoista puhumattakaan, mutta se on jo kokonaan toinen juttu.

Status: Lihastauti rauhallinen, kortisonia hitaasti vähentelen. Nivelet oireilee keräämällä nestettä. Polvi on edelleen matkassa mukana. Mieli korkealla :-)