Eilinen päivä lääkäristä toiseen ja lopulta kuitenkin pääsin iltapäivällä vielä kotiin. Tänä aamuna sitten suoraan osastolle röntgenin kautta. Verikokeita on otettu loputon määrä ja lisää on tulossa. Sairastuessani polymyosiittiin v. 2006, minulta löydettin myös Anti-JO-1. Eli vasta-aine, mikä aiheuttaa keuhko-oireita ja pahimmassa tapauksessa keuhkosairauksia. Siksi olen ahkerasti käynyt spirometrissä ja keuhkokuvissa. Toistaiseksi olen välttynyt kaikilta keuhkojutuilta (koputtaa puuta). Ehkä juuri tuon vasta-aineen takia, aina kun myosiitti herää, minulla nousee kuume. Sairastumisen jälkeen en ole ollutkaan muussa kuin "myosiittikuumeessa". Se ei käyttäydy kuten ns. normaali kuume. Minulla lämpö nousee monesti aamupäivällä, laskien sitten iltaa kohti. Joskus se nousee yöllä ja laskee aamuksi. Välillä voi olla jopa kuumeettomia päiviä. Huvittavinta minusta koko jutussa on, että kun esim. herään yöllä hirveästi palellen ja täristen ihan horkassa niin kuumetta useasti on vain 37,1 tai 37,2 astetta. On siinä ollut pokassa pitelemistä kun on seurannu hoitajien ilmeitä :-)

Nyt ilmaan on heitetty ajatus, että flunssa, joka minulle iski ja vieläkin on päällä, olisi herätelly myös myosiittia vähän. Kuulostaa järkeenkäyvältä, kun huomioi, että CK-arvoni on edelleen rajoissa ja oireita on "vain" lihaskivut. Mutta toisaalta taas mietityttää, voiko myosiitti herätä vain vähän ja sitten nukahtaa uudelleen? Is it possible for myositis just to "wake up" a little bit and then go back to sleep? Any experiences on flu causing a flare?

Tämänhetkisiä tunnelmiani kuvaa parhaiten tämä kuva. This is how I feel at the moment.

Ajatelkaa. Olen tehnyt tuon neulatyynyn ollessani toisella luokalla, 8-vuotiaana, eikä siitä ole vielä kertaakaan edes nappia irronnut. You know what? I made this pin cushion on a second grade, when I was eight years old and so far it hasn´t lost even a button.

Nykyään on jo sen verran kokemusta sairaalassa olosta, että osaan ottaa jo vinon pinon kirjoja ja elokuvia mukaan ajanvietteeksi. Siis jollen satu nukkumaan koko aikaa. Viime aikoina olen saanut käyttööni myös läppärin ja täytyy sanoa, että siitä on erittäin iso apu. On tosi helpottavaa kun voi pitää yhteyksiä ulkomaailmaan reaaliajassa. Ainoa mikä harmittaa on se, etten vieläkään älynnyt ottaa villasukkia mukaan. Ne olis paljon mukavammat ja lämpimämmät jalassa kuin nämä yhdenkoon makkarankuoret, joita ne täällä kutsuu sukiksi.