Paljastukset jatkuvat. Tässä taitaa käydä juuri niin, kuin minulle sanottiinkin. Asiat, jotka tulevat minun tietooni, ovat vain jäävuoren huippu ja tuskin tulen koskaan kaikkea tietämäänkään. Suomi on pieni maa ja mietin vain, että mitähän kaikkea on rajojen ulkopuolella tapahtunut? Se jäänee ikuiseksi salaisuudeksi. Minun tietoni rajoittuvat pääasiassa rajojen sisäpuolelle.

Tällä hetkellä koen olevani totaalisesti nöyryytetty ja nolattu koko kansan edessä. Hyväuskoisuuttani on käytetty todella häikäilemättömästi hyväksi. Minua on puukotettu selkään ja sitä puukkoa vieläkin pyöritetään haavassa ja aiheutetaan lisää tuskaa. Tuntuu, kuin kaikki muut olisivat tienneet jo vuosia, mitä on meneillään, mutta kukaan ei ole kertonut minulle. Miksi? Tuntuu todella pahalta kuulla asioita ulkopuolisilta. Minun mielikuvitus alkaa kohta loppua. En keksi, mitä vielä voi tulla eteen? 

Aina kun pääsen hiukan jaloilleni, vedetään matto alta. Miten ihmeessä uskallan enää luottaa omaan vaistooni ihmisistä, jos olen kaikki nämä vuodet ollut näin tietämätön ja sokea?

Iltapäivän kuuntelutentti meni toivottavasti silti läpi. Keskittyminen herpaantui vähän väliä, kun uudet tiedot kummittelivat mielessäni. Olen todella pettynyt tulevaan X:ään. Kuinka ihminen kykenee moiseen kaksoiselämään? En ymmärrä. En kerta kaikkiaan ymmärrä.

Olen kuin pöllö, joka on seuraava pukuprojekti...